Voiko edunvalvontavaltuutettu antaa lahjoja valtuuttajan puolesta?
Edunvalvontavaltuutusta laadittaessa kannattaa miettiä myös sitä, haluaako valtuuttaja, että valtuutettu voi myöhemmin antaa hänen puolestaan lahjoja esimerkiksi lapsille tai lapsenlapsille.
Pelkkä edunvalvontavaltuutus ei anna valtuutetulle oikeutta lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta. Jos lahjojen antaminen halutaan sallia, siitä täytyy ottaa erillinen määräys edunvalvontavaltakirjaan.
Vuonna 2026 voimaan tullut lakimuutos helpotti kuitenkin tiettyjen tavanomaisten ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisten lahjojen antamista tilanteissa, joissa valtuutettu olisi muutoin esteellinen.
Mitä laki sanoo lahjojen antamisesta?
Edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 18 § lähtökohta on, ettei valtuutettu saa lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta.
Tästä voidaan kuitenkin poiketa valtakirjassa. Valtuutettu saa antaa valtuuttajan puolesta lahjan, jos lahjan antamisen perusteet on yksilöity valtakirjassa.
Käytännössä lahjamääräys kannattaa laatia niin täsmällisesti, että valtakirjasta voidaan päätellä, millaisia lahjoja valtuutettu saa antaa, kenelle niitä voidaan antaa ja millä perusteella.
Jos valtakirjassa ei ole lahjoittamista koskevaa määräystä, valtuutetulla ei ole oikeutta antaa valtuuttajan omaisuutta lahjaksi pelkästään sillä perusteella, että kyse on esimerkiksi tavanomaisesta tai rahamäärältään pienestä lahjasta.
Tämän vuoksi lahjananto-oikeus kannattaa huomioida jo valtakirjaa laadittaessa, jos valtuuttaja haluaa esimerkiksi läheistensä muistamisen voivan jatkua myös sen jälkeen, kun valtuutus on tullut voimaan.
Millaisia lahjoja valtakirjassa voidaan sallia?
Valtakirjassa voidaan määrätä esimerkiksi siitä, että valtuutettu saa antaa valtuuttajan puolesta tavanomaisia syntymäpäivä-, joulu- tai muita merkkipäivälahjoja.
Laki ei kuitenkaan rajoita valtakirjaan perustuvaa lahjananto-oikeutta pelkästään pieniin tai tavanomaisiin lahjoihin. Edellytyksenä on, että lahjan antamisen perusteet on yksilöity valtakirjassa.
Valtuuttaja voi siten halutessaan varautua myös siihen, että hänen omaisuuttaan voidaan myöhemmin lahjoittaa esimerkiksi lapsille tai lapsenlapsille laajemmin. Tällöin lahjamääräys on kuitenkin syytä laatia erityisen huolellisesti. Mitä merkittävämmästä lahjasta on kyse, sitä tärkeämpää on, että lahjoittamisen perusteet käyvät valtakirjasta selvästi ilmi.
Entä jos valtuutettu on sukua lahjansaajalle?
Lahjananto-oikeuden lisäksi on huomioitava valtuutetun mahdollinen esteellisyys.
Edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 17 §ä säädetään tilanteista, joissa valtuutettu ei saa edustaa valtuuttajaa. Esteellisyys voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun oikeustoimen toisena osapuolena on valtuutetun puoliso, lapsi, lapsenlapsi, sisarus tai vanhempi. Valtuutettu on esteellinen myös silloin, jos valtuutetun ja valtuuttajan edut saattavat muutoin joutua asiassa ristiriitaan.
Tämä on ollut käytännössä merkityksellistä juuri lahjojen kohdalla. Jos esimerkiksi valtuuttajan oma lapsi toimii valtuutettuna ja valtakirjassa sallitaan lahjojen antaminen lapsenlapsille, lahjansaaja voi samalla olla valtuutetun oma lapsi.
Vuonna 2026 voimaan tullut lakimuutos helpotti tällaisia tilanteita tavanomaisten ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisten lahjojen osalta.
Mitä muuttui vuonna 2026?
Edunvalvontavaltuutuksesta annettua lakia muutettiin 1.5.2026 voimaan tulleella lailla 113/2026.
Nykyisen lain mukaan valtuutettu voi esteellisyyssäännösten estämättä antaa valtuuttajan puolesta muulle kuin itselleen lahjan, jos
lahja on olosuhteisiin nähden tavanomainen,
lahja on taloudelliselta merkitykseltään vähäinen ja
lahja on yksilöity valtakirjassa lain edellyttämällä tavalla.
Muutos tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että valtuuttajan lapsi voi valtuutettuna ollessaan tietyin edellytyksin antaa valtuuttajan lapsenlapselle valtakirjassa tarkoitetun tavanomaisen ja vähäisen lahjan, vaikka lapsenlapsi kuuluu valtuutetun lähipiiriin.
Valtuutettu ei kuitenkaan voi tämän poikkeuksen perusteella antaa lahjaa itselleen.
Lakimuutos ei poistanut lahjojen yksilöintivaatimusta
Vuoden 2026 lakimuutos ei tarkoita sitä, että valtuutettu voisi vapaasti antaa pieniä lahjoja valtuuttajan puolesta.
Lahjan antamisen perusteiden täytyy edelleen olla yksilöity valtakirjassa. Uusi sääntely koskee sitä, milloin valtuutettu voi antaa tällaisen lahjan siitä huolimatta, että hän olisi muutoin esteellinen.
Jos valtakirjassa ei ole lahjoja koskevaa määräystä, vuoden 2026 lakimuutos ei siis itsessään anna valtuutetulle lahjananto-oikeutta.
Käytännössä kyse on kahdesta eri asiasta: lahjananto-oikeuden täytyy perustua valtakirjaan, kun taas vuoden 2026 lakimuutos mahdollistaa tietyissä tilanteissa tavanomaisen ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisen lahjan antamisen esteellisyydestä huolimatta.
Entä suuremmat lahjoitukset?
Vuoden 2026 esteellisyyspoikkeus koskee vain olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisiä lahjoja.
Jos tarkoituksena on mahdollistaa suurempien lahjojen antaminen esimerkiksi osana valtuuttajan varallisuus- tai perintösuunnittelua, lahjananto-oikeus voidaan lähtökohtaisesti sisällyttää valtakirjaan, kun lahjan antamisen perusteet yksilöidään riittävästi.
Tällöin on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota valtuutetun esteellisyyteen. Jos valtuutettu on kyseisen lahjan kohdalla esteellinen eikä vuoden 2026 vähäisiä ja tavanomaisia lahjoja koskeva poikkeus sovellu, lahjan antamiseen tarvitaan esteetön henkilö toimimaan valtuuttajan puolesta.
Tämän vuoksi valtakirjaan voi olla tärkeää nimetä myös esteetön varavaltuutettu.
Voiko lahjananto-oikeus olla vanhassa edunvalvontavaltakirjassa?
Vuoden 2026 lakimuutos ei tarkoita, että ennen lainmuutosta laadittu valtakirja pitäisi automaattisesti tehdä uudelleen.
Ratkaisevaa on ennen kaikkea se, mitä olemassa olevaan valtakirjaan on lahjojen antamisesta kirjattu. Jos valtakirja ei sisällä lahjoja koskevaa määräystä, valtuutettu ei saa lahjananto-oikeutta pelkästään lainmuutoksen perusteella.
Vanha edunvalvontavaltakirja kannattaa kuitenkin käydä läpi, jos halutaan varmistaa, että sen lahjoja, varavaltuutettuja ja muita määräyksiä koskeva sisältö vastaa edelleen valtuuttajan tahtoa ja nykyistä lainsäädäntöä.
Miksi lahjananto-oikeudesta kannattaa määrätä etukäteen?
Edunvalvontavaltuutuksen tarkoituksena on mahdollistaa se, että valtuuttajan asioita voidaan myöhemmin hoitaa mahdollisimman pitkälle hänen etukäteen ilmaisemansa tahtonsa mukaisesti.
Jos valtuuttaja esimerkiksi haluaa jatkaa lasten tai lastenlasten muistamista syntymäpäivinä, jouluna tai muina merkkipäivinä myös siinä vaiheessa, kun hän ei enää itse pysty hoitamaan taloudellisia asioitaan, tästä on syytä määrätä valtakirjassa.
Lahjananto-oikeudella voidaan varautua myös laajempaan lahjoittamiseen. Valtuuttaja voi esimerkiksi haluta, että hänen aloittamaansa varallisuuden siirtämistä seuraavalle sukupolvelle voidaan tietyin edellytyksin jatkaa myöhemminkin.
Tällaisissa määräyksissä lahjan antamisen perusteet sekä mahdolliset esteellisyystilanteet on kuitenkin tärkeää huomioida jo valtakirjaa laadittaessa.
Lahjananto-oikeus Valtuutamon edunvalvontavaltakirjassa
Valtuutamon palvelussa voit valita, haluatko sisällyttää edunvalvontavaltakirjaan oikeuden antaa puolestasi lahjoja.
Valtakirjaan voidaan sisällyttää määräys esimerkiksi tavanomaisten syntymäpäivä-, joulu- ja muiden merkkipäivälahjojen antamisesta. Näin läheisten muistaminen voi jatkua myös siinä vaiheessa, kun et enää itse pysty hoitamaan taloudellisia asioitasi.
Lahjananto-oikeus voidaan huomioida myös osana laajempaa varallisuus- ja perintösuunnittelua. Tällöin valtakirjaan voidaan sisällyttää erillinen määräys lahjojen antamisesta esimerkiksi lapsille tai lapsenlapsille valtakirjassa tarkemmin määritellyin perustein.
Laajempien lahjoitusten kohdalla on huomioitava myös valtuutetun mahdollinen esteellisyys. Tämän vuoksi lahjamääräykset ja esteellisyystilanteiden varalle nimetyt varavaltuutetut on tärkeää suunnitella kokonaisuutena.
Lopuksi
Edunvalvontavaltuutettu ei saa automaattisesti lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta. Jos lahjojen antaminen halutaan mahdollistaa, lahjan antamisen perusteet täytyy yksilöidä edunvalvontavaltakirjassa.
Vuoden 2026 lakimuutos helpotti tavanomaisten ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisten lahjojen antamista. Valtuutettu voi nykyisin tietyin edellytyksin antaa tällaisen valtakirjassa yksilöidyn lahjan läheiselleen, vaikka hän olisi muutoin esteellinen.
Lahjananto-oikeus voi koskea myös muita kuin tavanomaisia pieniä lahjoja. Suurempien lahjoitusten kohdalla valtakirjan määräysten täsmällisyys ja valtuutetun mahdollinen esteellisyys korostuvat.
Huolellisesti laaditulla edunvalvontavaltakirjalla voidaan varmistaa, että valtuuttajan oma tahto lahjojen antamisesta voidaan mahdollisimman pitkälle toteuttaa myös myöhemmin.

Kommentit