Mikä on varavaltuutettu edunvalvontavaltuutuksessa?

Edunvalvontavaltakirjaan nimetään henkilö, jonka haluat hoitavan asioitasi, jos et myöhemmin itse enää kykene siihen. Tätä henkilöä kutsutaan valtuutetuksi.

Mutta mitä tapahtuu, jos valtuutettu ei jossakin tilanteessa pysty hoitamaan tehtäväänsä?

Tätä varten valtakirjaan voidaan nimetä varavaltuutettu.

Milloin varavaltuutettua tarvitaan?

Edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 4 § mukaan varavaltuutettu voidaan nimetä sen varalta, että varsinainen valtuutettu tulee sairauden, esteellisyyden tai muun syyn vuoksi tilapäisesti estyneeksi hoitamaan tehtäväänsä.

Varavaltuutettu ei siis lähtökohtaisesti korvaa varsinaista valtuutettua pysyvästi, vaan toimii hänen sijastaan silloin, kun este on tilapäinen. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun varsinainen valtuutettu on esteellinen hoitamaan jotakin yksittäistä asiaa.

Miksi esteellisyystilanteisiin kannattaa varautua?

Valtuutetulle voi tulla vastaan tilanne, jossa hänen omat etunsa ovat ristiriidassa valtuuttajan etujen kanssa. Tällöin valtuutettu ei välttämättä voi itse hoitaa kyseistä asiaa.

Jos valtakirjaan on nimetty varavaltuutettu, hän voi tällaisessa tilanteessa tulla varsinaisen valtuutetun tilalle.

Jos varavaltuutettua ei ole nimetty ja varsinainen valtuutettu on esimerkiksi sairauden tai esteellisyyden vuoksi tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä, hänen tehtäviinsä voidaan joutua määräämään edunvalvoja.

Edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 21 §ä säädetään tällaisen edunvalvojan määräämisestä valtuutetun tehtäviin.

Esimerkki: lahjoittaminen osana perintöverosuunnittelua

Varavaltuutetun merkitys voi tulla käytännössä vastaan esimerkiksi silloin, kun edunvalvontavaltakirjaan on sisällytetty mahdollisuus antaa valtuuttajan omaisuudesta lahjoja hänen lapsilleen osana perintöverosuunnittelua.

Ajatellaan esimerkiksi tilannetta, jossa äiti on nimennyt tyttärensä varsinaiseksi valtuutetuksi. Valtakirjassa on samalla yksilöity perusteet, joiden mukaisesti äidin omaisuudesta voidaan myöhemmin antaa lahjoja hänen lapsilleen. Jos lahja olisi tarkoitus antaa myös valtuutettuna toimivalle tyttärelle, tytär ei voi itse edustaa äitiään oman lahjansa antamisessa. Tällaisessa tilanteessa varavaltuutettu voi tulla varsinaisen valtuutetun tilalle hoitamaan kyseistä asiaa.

Lahjoittamiseen liittyy kuitenkin omat edellytyksensä. Valtuutettu saa lähtökohtaisesti antaa valtuuttajan omaisuudesta lahjan vain, jos lahjan antamisen perusteet on yksilöity edunvalvontavaltakirjassa.

Vuonna 2026 voimaan tullut lakimuutos toi tähän lisäksi poikkeuksen. Valtuutettu voi esteellisyyssäännöksistä huolimatta antaa valtuuttajan puolesta muulle kuin itselleen olosuhteisiin nähden tavanomaisen ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisen lahjan, jos lahja on yksilöity valtakirjassa lain edellyttämällä tavalla.

Varavaltuutetun tarve riippuu siten myös siitä, millaisesta lahjasta ja kenelle annettavasta lahjasta on kyse. Esimerkiksi valtuutetulle itselleen annettavan lahjan kohdalla tätä poikkeusta ei voida soveltaa.

Varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu eivät tarkoita samaa asiaa

Varavaltuutettu kannattaa erottaa toissijaisesta valtuutetusta.

Ero on käytännössä siinä, millaisesta esteestä on kyse:

• Varavaltuutettu toimii silloin, kun varsinainen valtuutettu on tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä.

• Toissijainen valtuutettu on tarkoitettu tilanteeseen, jossa varsinainen valtuutettu ei ota tehtävää vastaan, luopuu siitä tai tulee pysyvästi estyneeksi hoitamasta sitä.

Esimerkiksi varsinaisen valtuutetun tilapäinen esteellisyys voi johtaa varavaltuutetun käyttämiseen. Jos varsinainen valtuutettu puolestaan luopuu tehtävästään kokonaan, kyseeseen voi tulla toissijainen valtuutettu.

Kannattaako valtakirjaan nimetä sekä varavaltuutettu että toissijainen valtuutettu?

Niillä on eri tehtävät, joten edunvalvontavaltakirjaa laadittaessa on hyvä miettiä molempia tilanteita.

Varsinaisen valtuutetun lisäksi voidaan varautua siihen, että hän on joskus vain tilapäisesti estynyt toimimaan. Samalla voidaan varautua myös siihen, ettei hän myöhemmin pysty tai halua hoitaa tehtävää lainkaan.

Kun nämä tilanteet on huomioitu jo valtakirjaa laadittaessa, valtuuttajan asioiden hoitaminen ei ole yhtä riippuvaista yhden henkilön mahdollisuudesta toimia valtuutettuna.

Varavaltuutettu kannattaa miettiä jo valtakirjaa laadittaessa

Edunvalvontavaltuutuksessa ei ole kyse vain siitä, kuka nimetään varsinaiseksi valtuutetuksi. Samalla kannattaa miettiä, kuka voisi tarvittaessa toimia hänen tilallaan ja missä tilanteissa.

Valtuutamossa voit nimetä edunvalvontavaltakirjaan varsinaisen valtuutetun lisäksi varavaltuutetun ja toissijaisen valtuutetun. Näin myös tilanteisiin, joissa ensisijainen valtuutettu ei pysty hoitamaan tehtäväänsä, voidaan varautua etukäteen.

👉 Laadi edunvalvontavaltuutus Valtuutamossa ja varaudu erilaisiin tilanteisiin jo etukäteen