Edunvalvontavaltuutus vai edunvalvoja – mitä eroa niillä on?

Edunvalvontavaltuutus ja edunvalvonta menevät helposti sekaisin. Molemmissa toinen henkilö voi hoitaa henkilön asioita, mutta järjestelyt syntyvät eri tavalla. Keskeinen ero on, että edunvalvontavaltuutuksen teet itse etukäteen, kun taas edunvalvoja määrätään tarvittaessa myöhemmin.

Mikä on edunvalvontavaltuutus?

Edunvalvontavaltakirjassa valitset itse henkilön, jonka haluat tarvittaessa hoitavan asioitasi. Samalla voit määritellä hänen valtuutensa ja antaa tarkempia määräyksiä asioidesi hoitamisesta. Valtuutus tulee voimaan vasta Digi- ja väestötietoviraston vahvistuksella, kun valtuuttaja on tullut pääasiallisesti kykenemättömäksi huolehtimaan valtuutuksen piiriin kuuluvista asioista.

Mikä on edunvalvoja?

Edunvalvoja kuuluu lakisääteiseen edunvalvontajärjestelmään. Täysi-ikäiselle voidaan määrätä edunvalvoja, jos hän ei esimerkiksi sairauden tai heikentyneen terveydentilan vuoksi kykene huolehtimaan asioistaan eivätkä ne tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavalla. Edunvalvojan määrää yleensä tuomioistuin. Tietyissä tilanteissa myös Digi- ja väestötietovirasto voi määrätä edunvalvojan henkilön omasta hakemuksesta.

Kuka päättää asioiden hoitajasta?

Edunvalvontavaltuutuksessa valitset itse etukäteen valtuutetun sekä halutessasi vara- ja toissijaiset valtuutetut. Edunvalvonnassa edunvalvoja määrätään tehtävään. Tämä on yksi edunvalvontavaltuutuksen keskeisistä eroista: voit itse etukäteen vaikuttaa siihen, kuka asioitasi hoitaa.

Voiko valtuuksien sisältöön vaikuttaa?

Edunvalvontavaltakirjassa voit määritellä valtuutetun toimivallan ja antaa tarkempia määräyksiä esimerkiksi lahjoista, palkkiosta ja valvonnasta. Myös edunvalvojan tehtävä voidaan rajata, mutta tehtävä määräytyy edunvalvontaa koskevan päätöksen ja lain perusteella eikä henkilön itse etukäteen laatiman valtakirjan perusteella.

Tarkoittaako edunvalvoja oman päätösvallan menettämistä?

Ei automaattisesti. Pelkkä edunvalvojan määrääminen ei lähtökohtaisesti estä henkilöä itse hallitsemasta omaisuuttaan tai tekemästä oikeustoimia. Toimintakelpoisuuden rajoittaminen on tästä erillinen asia.

Miksi edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä etukäteen?

Edunvalvontavaltakirja voidaan tehdä vain silloin, kun henkilö kykenee ymmärtämään sen merkityksen. Edunvalvontavaltuutuksen avulla voit tehdä keskeiset ratkaisut itse etukäteen: valita asioidesi hoitajan ja määritellä hänen valtuutensa. Siksi valtakirja kannattaa tehdä hyvissä ajoin eikä vasta silloin, kun sille on jo tarvetta.